Tämä suloinen pupu-neiti ristittiin Vilhelmiinaksi ja se syrjäytti unikaverihommissa kauan palvelleen Pentikin valkoisen pupun välittömästi.
Äidin tuliaiset oli vähän käytännöllisempää lajia, mutta erittäin tarpeelliset sellaiset. Kerroin tuttavalle saaneeni tuliaisiksi mieheltä lasinaluset ja tuttava katsoi mua hieman säälien. Luuli varmaan, että sain tuliaisiksi niitä perinteisenä turistikamana myytäviä kammottavia lasinalusia :D Mutta musta nämä on tosi kivat. Ja tosiaan pääsevät heti käyttöön, sillä onnistuin viime viikolla pilaamaan meidän uuden sohvapöydän :( Siihen jäi tulikuumasta teekupista renkula, jota ei saa pois vaikka kuinka hankaisi.
3 kommenttia:
Meidän ruokapöydällä on muuten sama ongelma teidän sohvapöydän kanssa. Kuumasta kupista jää jäli pöydän pintaan. Ei kovin toivottava ominaisuus ruokapöydältä. Johtunee siitä, ettei pöydän pinnassa ole kovettavaa lakkakerrosta. Meidän pöytää pitää hoitaa säännöllisesti vahaamalla. Olisikin taas vahauksen aika.
Ihania tuliaisia! Mä rakastan kaikkea vanhaa/uusvanhaa, nuo lasinaluset on kyllä tosi hienot! Ootko muuten kokeillut Universal Stonea siihen pöytään?
Vezmu: Höh, ei todellakaan ole kovin toivottava ominaisuus ruokapöydältä tuommoinen. Sohvapöydän kohdalla sen vielä ymmärtää, kun eihän sitä ole tarkoituskaan syömiseen käyttää... Meillä kyllä syödään iltapalaa sen ääressä melkein päivittäin.
Ansku: Uusvanha uppoaa myös tänne! Universal Stone ja muut taikasienisysteemit on vielä testaamatta. Cifillä hankasin ja siitä jäi vielä isompi jälki pöytään...
Lähetä kommentti