Uusi lempparivaate

Eipä tämä minun postaustahti kovin päätä huimaa edelleenkään. Tänään kuitenkin ajattelin esitellä teille uuden lempivaatteeni. Tiedän, onhan se vähän hassua ja materialistista olla näin innoissaan uudesta vaatteesta, mutta tässä vaatteessa on kyllä jotain ihan erityistä kivaa. Heti kun sain sen paketista ulos (nettikaupat, nuo työssäkäyvän äidin pelastukset - tai sitten ei...) ja kiskottua päälleni, totesin, että tää on just mun vaate!

Eka Odd Mollyni. Tai no, on mulla yksi trikoopaita ennestään, mutta sitä ei lasketa. Odd Molly kyllä kolahtaa mun vaatemakuuni (enimmäkseen, osa vaatteista on kyllä liian värikästä ja röyhelöistä), lompakko ei tosin ole samaa mieltä. Mutta onneksi tämä ihana yksilö oli niin kivassa alessa, että lompakkokin myöntyi. Neule on tosi laadukkaan oloista ja näköistä, mutta eniten silti tykkään näistä ihanista yksityiskohdista.

Katselin nettikaupassa myös kevään Odd Molly uutuuksia. Järkyttävän ihana mekko, mutta hinta vähintäänkin yhtä järkyttävä. Laitetaan harkintaan...

Vaikka en uudenvuodenlupauksia harrastakaan, sen verran kuitenkin mietiskelin, että vaateostoksissa alan panostaa laatuun määrän sijasta. Mieluummin yksi todella mieluinen ja laadukas, kuin monta halpakaupan rääsyä. Sorruin tuossa ennen joulua ostamaan yhden akryylineulemekon ja se on jo parin käyttökerran jälkeen ihan järkyttävän näköinen. Voisko sitä ihminen jo oppia? Onneksi H&M teki tämän päätöksen omalta osaltaan helpommaksi, sillä en löytänyt uudesta kuvastosta juuri mitään omaa silmääni miellyttävää.

Näiden syvällisten pohdintojen jälkeen toivottelen mukavaa tiistai-illan jatkoa kaikille!

Lukemista

Joulupukki muisti minua monella kirjalla. Ne ovatkin lahjojen parhaimmistoa minun mielestäni. En ole mikään syvällisten ja pohdiskelevien tekstien lukija, vaan tykkään lukea helppolukuista ja viihdyttävää tekstiä. Enimmäkseen luen dekkareita ja suosikkikirjailijoihini kuuluvat mm. Patricia Cornwell, Liza Marklund ja Leena Lehtolainen.

Pukin kontista löytyi tänä vuonna Patricia Cornwellin Scarpetta-sarjan uutuus Kuolleiden satama. Tämä on jo 18. Scarpetta ja jokaisen kirjan olen lukenut, monet useampaankin kertaan. Sarjan alkupään kirjat ovat ihan loistavia, niin jänniä, ettei niitä malta laskea käsistään. Mutta ikävä kyllä kirjasarja ei ole parantunut vanhetessaan :( Siinä vaiheessa, kun kirjoissa luovutiin siitä, että Scarpetta toimi kirjoissa kertojana minä-muodossa, muuttui jotenkin kirjojen tyylikin. Tässä uusimmassa minä-muotoon on palattu, mutta valitettavasti muu pysyi ennallaan. Kerronta junnaa kirjan alussa paikoillaan ja henkilöt pohtivat keskenään erilaisia, jopa hieman harhaisilta kuulostavia teorioita kolmannen henkilön käyttäytymisen syistä. Kirjan maailma on jotenkin järkyttävän synkkä ja ihmeellisiä salaliittoteorioita kehitellään milloin mistäkin. Kirjan lopussa tapahtumat etenevät ja rikoksen tekijät paljastuvat, mutta kovin kaukana tässä kirjassa ollaan alkuaikojen Scarpetoista. Pettymys oli siis tämä kirja ja harmittaa, että Cornwell ei tajunnut lopettaa hyvää kirjasarjaa siihen kun kirjat olivat vielä oikeasti lukemisen arvoisia. Seuraavaa Scarpettaa en taida enää jaksaa lukea.

Seuraavaksi siirryin Anna-Leena Härkösen Onnen tuntiin. Siinä oli onneksi kirja, jota ei malttanut laskea käsistään! Pidän kovasti Härkösen tyylistä kirjoittaa ja jaksankin ihmetellä, kuinka hän osaa kuvailla henkilöiden tunteita aina niin tarkkanäköisesti yhdellä lauseella ja uskaltaa kirjoittaa aiheista, joista ei välttämättä uskalleta ääneen puhua. Onnen tunti käsittelee äitiyttä ja sijaisvanhemmuutta. Äitiyden tuntojen kuvaus on jotenkin niin osuvaa. Ja Härkösen huumori uppooaa minuun ihan täysillä. Hihittelin välillä ääneen erilaisia kirjan herättämiä mielikuvia, vaikka aihe sinänsä olikin vakava ja koskettava. Suosittelen lukemaan!

Loppiaisen ajaksi olen säästänyt Liza Marklundin. Tuskin maltan odottaa!

Parempi myöhään kuin ei silloinkaan...

Puuuh.... puhalletaanpas pölyt pois tämän hieman laiminlyödyksi joutuneen blogini päältä.

Meidän joulu ja välipäivät menivät sairastuvalla ja sairastelu jatkuu edelleen. Kiusanamme on harvinaisen ärhäkkä flunssa ja itse sain kaverikseni jo kovin tutun vaivan, poskiontelotulehduksen. Että osaakin olla ikävä olotila! Tästä johtuen bloggailulle ei vaan ole ollut energiaa, joten laitan nyt pieniä pilkahduksia meidän joulusta näin jälkeenpäin, vaikka kaikki taitavatkin jo olla ihan täynnä joulujuttuja!

 Enkelikellon kilinä on kuulunut jouluuni jo lapsuudesta lähtien. Ilman tätä ääntä ei tule joulua.

Sairastelua lukuunottamatta joulun aika sujui kyllä oikein mukavasti, yhdessäoloa, hyviä ruokia, herkkuja ja kivoja lahjoja :) Tosin niitä lahjoja olisi kyllä pikkuihmiselle riittänyt vähempikin määrä... Itse emme edes juurikaan hänelle lahjoja hankkineet, mutta kun lahjoja tulee kummeilta, isovanhemmilta ja muutamilta sukulaisilta vielä tämän päälle, niin kertyyhän niitä paketteja.

 

Pliis, sanokaa että toi paketti on mulle!!!

Itse sain toivomani jalustan kameralle, kirjoja, villasukat, astioita (Iittalan Kulkua harmaana, aivan ihana astisarja, harmi vaan, että on sesonkituote ja niitä ei kai enää myydä missään) ja yhden kivan jutun, josta kirjoitan ihan oman postauksen.

Meillä joulu korjataan perinteisesti pois vasta loppiaisena, joten siihen asti tunnelmoidaan punaisen, valkoisen ja harmaan väreissä. Jouluherkkujakin on vielä jäljellä. Sitten kun ne on saatu tuhottua, alkaa uusi, terveellisempi elämä. Joka kestää helmikuuhun :D

Hyvää Joulua

Toivotan jouluusi lämpöä, iloa ja hyvää mieltä.

Jouluvalmisteluja...

...tehdään tässäkin talossa, mutta tänä jouluna ilman stressiä. Kyllä se tulee, vaikka ei stressaisikaan. Joululahjoista osa on vielä kaupassa, paketoimisesta puhumattakaan. Joulusiivoista en aio tehdä, normaali viikkosiivous torstaina tai perjantaina saa riittää. Joulukuusikin tulee todennäköisesti olemaan muovinen. Joulupukin sain varattua viikonloppuna, se varmaan oli se suurin stressinaihe mutta nyt sekin on onneksi jo hoidossa.

Pipareita ollaan leivottu jo useampaan otteeseen, mummolassa, kotona ja neitinen vielä päiväkodissakin. Jouluaattona meillä ei muuten syödä kinkkua vaan poroa (kauhistelevista englantilaisista huolimatta ;) ). Olemme aaton ihan oman pienen perheemme kesken omassa kotonamme, mutta joulupäivänä matkaamme kotipaikkakunnallemme mummoloihin.

Stressittömiä jouluvalmisteluja muillekin!

Linnan juhlien suosikit

Monessa blogissa on tänään esitelty Linnan julien pukusuosikkeja, joten minäkin innostuin, vaikka tämä minun blogini ei missään määrin muotiblogi olekaan. Minua viehättivät monet vintage-tyyliset luomukset ja pehmeät värisävyt. Katri Niskasen suunnittelemat puvut olivat kaikki tosi kauniita (tai no, yhtä lukuunottamatta...). Voi kunpa itsekin pääsisi joskus sellaisiin juhliin, joissa iltapuvulla olisi käyttöä!

Ykkösuosikikseni puvuista nousi tämä Riikka Mannerin yllä nähty nude-sävyinen Katri Niskasen luomus. Aivan upean veistoksellinen puku ja ihana sävy. Tosin pakko sanoa, että vaikka Riikkakin tuossa puvussa kauniilta näyttää, ehkä tuo väri näyttäisi vieläkin upeammalta tummahiuksisen kaunottaren yllä.

Myös Leena Harkimo oli upea kuten aina ja puvussa myös hyvin kaunis nuden sävy ja ihanat pliseeraukset.

Pidin myös kovasti vuoden poliisin Marko Forssin puolison puvun sävystä, vaikka puku olikin malliltaan aika perinteinen prinsessamainen tai hääpukumainen valinta. Kaunis kokonaisuus kauniin naisen yllä.

Eija-Riitta Korholan puku oli myös kaunis niin malliltaan kuin väriltään, tosin tuo takapuolen päällä oleva harso on ehkä vähän hassu :D

Mirella Koulliaksen mustanpuhuva look miellytti myös silmää

Ja tietysti aina yhtä ihana ja kaunis Jenni! Puvun malli on aivan upea ja kampaus kruunaa kokonaisuuden täydellisesti. Harmi vaan, että oranssi ei todellakaan kuulu suosikkiväreihini, joten siitä tulee kyllä miinusta, vaikka upeasti sopiikin Jennille. Jos tuo puku olisi ollut esim. samanvärinen kuin Riikka Mannerin tai Leena Harkimon puku, se olisi aivan täydellinen luomus!

Tykkäsin paljon myös Maria Jugnerin puvusta ja kampauksesta, upea kokonaisuus. Ihmeen vähän Mariaa tämän vuoden juhlissa kuvattiin, mutta minusta hän oli upea ilmestys.

Sitten sinne einiinkiva-osastolle...

Jaana Pelkosen tyyli oli minusta kovin pliisu ja mitäänsanomaton. Puvun malli on ihan ok mutta jotenkin ei tuo minusta Jaanan parhaita puolia esiin ja väri tuo mieleen mummojen alkkarit...

Ja sitten tämä Mrs Angry Birds, noh... On vaan musta jotenkin tosi mautonta, vaikka puvun malli sinänsä onkin minusta ihan kaunis.

Että tämmöistä kovin syvällistä pohintaa tähän keskiviikkoon :) Jotenkin arkirytmiin pääseminen tuntuu nyt niin tahmealta, että tämän postauksen aikaansaaminenkin tuntuu saavutukselta :D

Kiireitä

Mihin hävisi marraskuu? Vaikka marraskuu onkin mun inhokkikuukausi enkä erityisemmin sure sitä, että seuraavaan marraskuuhun on taas vuosi aikaa, nyt tuntuu kuitenkin päivät kiitävän sellaista vauhtia, ettei mieli oikein pysy vauhdissa mukana. En ole oikein vielä ehtinyt mukaan joulunodotukseenkaan saatika ehtinyt saavuttaa jouluista mielentilaa, vaikka tässä jo toista adventtia vietetään.

Osasyy päivien häviämiseen on varmaankin siinä, että noin puolet marraskuusta tuli vietettyä jossain muualla kuin kotimaan kamaralla. Kotiuduttuamme ihanalta perhelomalta, ehdin olla viikon välissä kotona, kunnes taas oli matkalaukun pakkaamisen aika. Tällä kertaa suuntana Bryssel ja työmatka. Sen jälkeen suuntasin vielä viikonlopuksi pohjoiseen.

Blogi on siis myös saanut kovin vähän ajatuksia osakseen, siitäkin huolimatta, että mulla oli suuria suunnitelmia kaikista ihanista jouluaiheisista postauksista... No näillä mennään nyt! Jouluaiheita on varmasti tulossa, mutta myös muuta. Luultavasti aika harvalla postaustahdilla.

Mutta tässä nyt ensimmäisenä sitä joulua. Joulukoristeet on meillä jo oikeastaan kaikki esillä. Valot ja jouluverhot ikkunoissa ja tontut takanreunalla. Minusta on ihana laittaa kaikki joulukoristeet heti joulukuun alussa, koska niistä saa kuitenkin niin vähän aikaa nauttia. Ensimmäisen joulukukankin kävin jo ostamassa, ihanan amarylliksen. Otin kuvat jo muutama päivä sitten, jolloin kukka oli vasta nupullaan, mutta nyt se on jo avautunut upeaksi kukaksi.

Mukavaa toisen adventin iltaa kaikille!