perjantai 30. syyskuuta 2011

Erään tuolin tarina

Olipa kerran valkoinen pinnatuoli. Se, yhdessä kolmen sisaruksensa kanssa ostettiin 70-luvulla erään nuorenparin  pyöreän ruokapöydän ympärille. Se oli hyvin tyypillinen 70-lukulainen tuoli. Sellaisia näkyi monen muunkin perheen kotona. Palveltuaan uskollisesti lähemmäs kaksi vuosikymmentä, tuoli joutui väistymään varastoon uudempien ja hienompien tilalta. Lämpimässä varastossa se odotteli ja odotteli, kunnes 90-luvun lopulla pariskunnan kummityttö lähti opiskelemaan ja kaipasi opiskelijaboksiinsa tuoleja ruokapöydän ympärille.

Opiskelijatyttö ei kuitenkaan tuolin valkoista, jo hieman nuhraantunutta ulkoasua arvostanut ja päätti antaa tuolille uuden ilmeen. Opiskelijatyttö ei vielä tuolloin ollut löytänyt omaa tyyliään sisustaa ja halusi kaiken, aivan kaiken olevan sinistä. Niinpä myös tuoli sai sinisen asun ylleen. Tuoli ei puhunut mitään, mutta kenties tuumi mielessään, että paremmankin asun olisi voinut itselleen ottaa.



Vuodet kuluivat ja opiskelijatyttö valmistui ja muutti poikaystävänsä kanssa uuteen kotiin. "Tähän kotiin ei mitään vanhoja ja kulahtaneita huonekaluja huolita" tyttö ilmoitti ja jälleen tuoli joutui väistymään uudempien ja hienompien tilalta varastoon.

Jo aikuiseksi naiseksi varttunut opiskelijatyttö meni poikaystävänsä kanssa naimisiin, sai lapsen ja muutti jälleen uuteen kotiin. Tätä kotia sisustaessaan nainen huomasi, että talon makuuhuoneessa kaivattaisiin kipeästi tuolia. Nainen etsi sopivaa tuolia kirpputoreilta, kunnes eräänä päivänä muisti varastoon laitetun vanhan pinnatuolinsa. Pinnatuoli tunsi itsensä ehkä hieman loukkaantuneeksi, sillä varastossa sitä oli kohdeltu kaltoin ja yksi sen pinnoista oli hieman haljennut.



Nainen puhdisti tuolin, hioi sen pintaa ja maalasi sen uudelleen. Tällä kertaa pinnatuoli sai ylleen mustan asun. Asusta tuli ehkä hieman liian kiiltävä, mutta toisaalta noin pitkän varastossaolon jälkeen sen kuuluukin saada loistaa!

Tänä päivänä pinnatuoli palvelee taas iloisena ja uskollisena naisen kodissa. Sillä on tärkeä tehtävä säilyttää öisin naisen ja hänen miehensä sängyn päiväpeittoa ja koristetyynyjä. Lisäksi sille on luvattu, että se ei enää joudu varastoon.

keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Syksyä

Metsäretkellä räpsittyjä



Oman pihan sinnikkäät viimeiset kukkijat



Eipä muuta tällä kertaa :)

tiistai 20. syyskuuta 2011

Syksyn lempparimekot



Meillä tykätään mekoista. Niin äidin kuin tyttärenkin lempivaatteet on mekkoja. Tällä kertaa ajattelin esitellä omat tämän syksyn lempparimekkoni. Tykkään käyttää mekkoja erityisesti saappaiden kanssa mutta toki sisätiloissa on saappaat usein vaihdettava avokkaisiin tai balleriinoihin. Nuo kaikki alla olevat mekot sopivat minusta hyvin yhteen edellisessä postauksessa nähtyjen saappaiden kanssa.



Mekon tärkein ominaisuus on ulkonäöllisten ominaisuuksien lisäksi se, että se ei saa olla hankalan lyhyt, kummastakaan päästä ;) Monet ihanat mekot on jääneet kaupan hyllyyn sen takia, että helman pituus ei ole mahdollistanut istumista... 


En tiedä onko mekot erityisen trendikkäitä, mutta eipä se oikeastaan haittaa vaikka ei oliskaan! Tärkeintä on, että vaatteet ovat itselle mieluisia ja oman tyylisiä. En muutenkaan jaksa pahemmin muotitrendejä seurata mutta blogeista olen kyllä saanut monia hyviä pukeutumisideoita. Tykkään pukeutumisen puolesta ainakin Kalastajan Vaimon tyylistä,  All I ever wanted is here-blogin K:n tyylistä sekä Kaitaliinan tyylistä.

Sininen röyhelömekko Marc O'Polo
Vaaleanharmaa villakangasmekko Benetton
Siniharmaa farkkukuosinen mekko Esprit

Kävijälaskurin mukaan tätä mun blogia käy päivittäin ainakin muutama henkilö itseni lisäksi kurkkimassa. Olisi hirmuisen kivaa, jos jättäisit joskus merkin käynnistäsi :) Olisi kiva tietää, ketä täällä käy ja onko tänne löydetty ihan sattumalta vai käykö joku ihan tarkoituksellakin!


perjantai 16. syyskuuta 2011

Syksyjaloille

Jaahas, pääsenpä heti perumaan sanani. Näköjään tämä kuvien lisääminen onnistuu sittenkin, kunhan vaan teen postauksen tällä läppärillä. Pöytäkoneemme vetelee ihan viimeisiään näköjään joka saralla :( No, mutta mielenkiintoisempiin aiheisiin ->

Syksyn tulossa parasta on se, että saa taas alkaa käyttämään saappaita! Rakastan saappaita! Saapaskokoelma (kuulostipa naurettavalta, ei nuo muutama saapaspari ehkä ihan kokoelman kriteereitä täytä :D ) täydentyi näillä ihanuuksilla eilen ja näitä mä vasta rakastankin!! Suihkuttelin ne hetimiten suoja-aineella, jotta sain ne tänä aamuna töihin lähtiessäni jalkaan. Sopivasti sääkin oli kovasti jo sellainen, että saappaille oli käyttöä. Auton mittari näytti +7 astetta puoli yhdeksän aikoihin, hrrrr....

Tilasin nämä saappaat Ellokselta -50% alekoodilla, joten hinta oli nahkasaappaiksi varsin kohtuullinen. Kiva juttu oli se, että varren leveyden sai valita. Mulla on aika kapeat pohkeet ja useimmat saappaat jäävät aivan liian löysiksi pohkeista ja hölskyvät jalassa. Tilasin nämä saappaat pienimmällä varrenleveydellä, mutta silti saappaisiin mahtuu ihan kevyesti vaikka farkunlahkeillakin verhotut jalat...

Kröhöm, kuva paljastaa armottomasti sen, että peilin pyykimiselle olisi kenties tarvetta.

Mutta arvatkaas mitä, tai oikeestaan ketä mä rakastan myös? No tuota mun ihanaa miestäni <3 Sain nimittäin synttärilahjaksi niin ihanan yllärin, että en sellaista osannut edes odottaa. Täällä on nyt onnellinen digijärkkärin omistaja! Parannusta kuvien laatuun en kyllä heti uskalla luvata, sillä en osaa sitä kameraa käyttää vielä oikeastaan ollenkaan. Mutta pikkuhiljaa opettelen. Niin ja tarkennetaan nyt vielä jos joku epäili, että kyllä mä sitä mun miestäni rakastan ihan muutenkin, en vaan sen kameran takia :D

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Nyt ei onnistu :(

Blogin päivittäminen nimittäin. Tai no tekstiä näköjään saa kirjoitettua ja jopa julkaistua, mutta kuvien lisääminen ei onnistu. Aina kun painaa tuosta lisää kuva-painikkeesta, se lataa vaan tämän tekstinmuokkaus-sivun uudestaan ja hävittää kaiken kirjoitetun tekstin eikä päästä lataamaan kuvia ollenkaan :( Mulla olis vaikka mitä kivaa, josta laitella kuvia mutta ei sitte... Höh. Enkä tiedä yhtään mikä on vikana, jotta sille voisin jotain tehdä. Useamman päivän ajan jo ollut näin. Osaisiko joku auttaa?

tiistai 6. syyskuuta 2011

Piristystä ruokailutilaan

Varma merkki syksyn saapumisesta on se, että pihahommat ei nappaa enää yhtään ja hirveä sisätilojen sisustusvimma iskee!

Viikonloppuna käytiin reissu Ikeassa ja sen seurauksena saatiin tytön huoneeseen kaivattua säilytystilaa lisää ja muutenkin järjesteltyä huonetta selkeämmäksi. Aikaisemmin sain sieltä jo myytyä liikaa tilaa vieneen vuodesohvan ja siirrettyä lapsen huoneeseen huonosti soveltuvan hyllyn työhuoneeseen. Tytön huone on kuitenkin vielä vähän keskeneräinen ja erityisesti seinät kaipaavat jotain väriä. Laittelen huoneesta kuvia kunhan ehdimme saada jotakin valmista aikaan (=kun keksin mitä niille seinille tehdään).

Tytön huoneen sisustuksen inspiraatiota odotellessa katse on kiinnittynyt keittiöön, tai oikeastaan sen yhteydessä olevaan ruokailutilaan. Meillä on keittiössä pähkinänvärinen ruokapöytä, joka on kooltaan oikein hyvä ja mallikin edelleen miellyttää. Mutta olen vaan niin lopen kyllästynyt siihen pähkinään!! Pöytä ostettiin edelliseen kotiimme vuonna 2005 ja silloinhan pähkinänväriset huonekalut olivat niin muodikkaita. Olen oikeastaan aina haaveillut sellaisesta rouhean näköisestä ruokapöydästä, joka olisi tehty esim. leveistä lankuista ja kuluneen näköisestä puusta.

Tämä Riviera Maisonin Chateau Chassigny Dining Table hipoo aika lailla täydellisyyttä ulkonäöllisesti. Hinta onkin sitten jo eri kysymys...







Rivieralta kelpuuttaisin toki muitakin pöytiä

Grasse Dining Table on myös kaunis ja hintakin olisi jo kohtuullisempi kuin edellisen kuvan pöydässä.


Tässä Driftwood Dining Tablessa on todella kaunis pöydän kansi (tosin patalaiskana siivoojana mietin, että tuonne rakoihin menee kaikki leivänmuruset ja puhdistaminen on hankalaa) mutta pöydän jalkojen muoto alkaa olla jo siinä rajoilla, että on liian romanttista minun makuuni.



Kodin1:ssä näyttäisi olevan myös yksi kaunis ruokapöytä myynnissä. Aspen-sarjan pöydässä miellyttää malli ja kulunut puu, mutta tuo väri muistuttaa ehkä kuitenkin liikaa sitä pähkinää, johon olen kyllästynyt. Pöydän materiaali on vahattua havupuuta, kunpa se vaan olisi vahattu esim. harmaasävyiseksi!



Yksi mahdollisuus olisi tietysti teettää pöytä puusepällä, joka on tehnyt myös olohuoneen pöytämme. Sehän tehtiin Rivieran kahta mallia mukaillen ja olemme todella tyytyväisiä lopputulokseen! Ja hintakin oli kolmannes Rivieran alkuperäisen pöytämallin hinnasta. Tulisipa samalla tuettua paikallista käsityöläistä.

Pöytäasioita haudutellessa taidan kuitenkin piristää ruokailutilaa uusilla tuolinpäällisillä. Nämä Artwoodin Vintage-huput ovat aivan ihanat ja tykkään myös noista farkkukankaisista hupuista. Nuo Vintaget taitavat kuitenkin sopia paremmin meidän tyyliin ja väreihin.





Nuo huput vaan ovat tuolinpäällisiksi aika hinnakkaita (yllättäen, joskus olisi kiva tykästyä johonkin edullisempaan!!) joten en taida raskia kaikkiin kuuteen tuoliin ostaa niitä kerralla.


Kuvat lainattu täältä ja täältä.