Opiskelijatyttö ei kuitenkaan tuolin valkoista, jo hieman nuhraantunutta ulkoasua arvostanut ja päätti antaa tuolille uuden ilmeen. Opiskelijatyttö ei vielä tuolloin ollut löytänyt omaa tyyliään sisustaa ja halusi kaiken, aivan kaiken olevan sinistä. Niinpä myös tuoli sai sinisen asun ylleen. Tuoli ei puhunut mitään, mutta kenties tuumi mielessään, että paremmankin asun olisi voinut itselleen ottaa.
Vuodet kuluivat ja opiskelijatyttö valmistui ja muutti poikaystävänsä kanssa uuteen kotiin. "Tähän kotiin ei mitään vanhoja ja kulahtaneita huonekaluja huolita" tyttö ilmoitti ja jälleen tuoli joutui väistymään uudempien ja hienompien tilalta varastoon.
Jo aikuiseksi naiseksi varttunut opiskelijatyttö meni poikaystävänsä kanssa naimisiin, sai lapsen ja muutti jälleen uuteen kotiin. Tätä kotia sisustaessaan nainen huomasi, että talon makuuhuoneessa kaivattaisiin kipeästi tuolia. Nainen etsi sopivaa tuolia kirpputoreilta, kunnes eräänä päivänä muisti varastoon laitetun vanhan pinnatuolinsa. Pinnatuoli tunsi itsensä ehkä hieman loukkaantuneeksi, sillä varastossa sitä oli kohdeltu kaltoin ja yksi sen pinnoista oli hieman haljennut.
Nainen puhdisti tuolin, hioi sen pintaa ja maalasi sen uudelleen. Tällä kertaa pinnatuoli sai ylleen mustan asun. Asusta tuli ehkä hieman liian kiiltävä, mutta toisaalta noin pitkän varastossaolon jälkeen sen kuuluukin saada loistaa!
Tänä päivänä pinnatuoli palvelee taas iloisena ja uskollisena naisen kodissa. Sillä on tärkeä tehtävä säilyttää öisin naisen ja hänen miehensä sängyn päiväpeittoa ja koristetyynyjä. Lisäksi sille on luvattu, että se ei enää joudu varastoon.
5 kommenttia:
Pinnatuolit on sitten ihania! hieno tuli :)
Ihanaa kun vanha tuoli on päässyt jälleen käyttöön, hieno on! Kuulostaa muuten tutulta tuo kaiken piti olla sinistä silloin kun muutti ensimmäiseen omaan kämppään. :)
Nyyti: Mäkin taas nykyään tykkään noista pinnatuoleista, mutta jossain välissä oli sellainen vaihe, ettei ne oikein miellyttäneet.
Ansku: Joo, mikähän ihme siinä sinisessä oikein on? Se kai on joku suomalaisten yleisin ja turvallisin sisustusväri. Mua niin nauratti, kun miehen veli avovaimoineen muutti opiskelemaan niin heillekin pitää olla sinistä nyt :D
Meidänkin makkarissa majailee kaksi lähes samanlaisen tarinan omaavaa tuolia. Ne tosin ovat edelleen tässä "patinoituneessa kuosissa" ja Ne eivät ole juuri saaneet levätä, kun aina on joku käyttäjä niille löytynyt, mutta onneksi löysivät takaisin entisen opiskelityttösen kotiin - kaksi tulia on matkan varrelle kadonnut.
Amalia: Minusta on jotenkin mukava ajatus, että tuo tuoli on pitkään kulkenut mukana, vaikkakin välillä varastossa. Meillä olisi noita vielä kolme lisääkin siellä varastossa, mutta tällä hetkellä niille ei ole oikein sopivaa käyttötarkoitusta. Ehkä vielä joskus!
Lähetä kommentti